Vanhempana on erittäin tärkeää tietää varhaiskasvatuksen merkitys. Syynä on, että varhaiskasvatus on perusta pikkuiselle tulevaisuuden koulutuksessaan tarvittavien perustaitojen rakentamisessa. Varhaislapsuus itsessään on Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) mukaan 0-8-vuotias lapsi. Tänä aikana lasten aivojen kehitys on erittäin nopeaa, koska lapset imevät kaikenlaista tietoa ympäristöstä ja ympärillään olevilta ihmisiltä. Itse varhaiskasvatus toteutetaan Indonesiassa PAUD-nimisenä esiopetuksena 0-6-vuotiaille lapsille. Varhaiskasvatus on koulutustaso, joka suoritetaan ennen peruskoulun aloittamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö totesi, että varhaiskasvatuksen tarkoituksena oli saada lapset paremmin valmistautumaan ennen jatkokoulutusta.
Mikä on varhaiskasvatuksen merkitys?
Hallitus näkee varhaiskasvatuksen tärkeyden keskeisenä tekijänä lapsen persoonallisuuden perusperustan rakentamisessa, jotta hänestä tulisi tulevaisuudessa sivistynyt ihminen. Lisäksi muun varhaiskasvatuksen tärkeyteen kuuluu:- Parantaa fyysistä ja henkistä terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena on lisätä oppimissuorituksia, peräänantamatonta luonnetta, itsenäisempiä ja lapset voivat optimoida potentiaaliaan.
- Lapsen aivojen kapasiteetin ja tehokkuuden kehittäminen tässä iässä on kulta-aikaa, jolloin aivojen kehitys saavuttaa 80 prosenttia.
- Tulevaisuudessa menestyvien lasten muodostaminen.
Mitä varhaiskasvatuksessa opitaan?
Varhaiskasvatus on opetusjärjestelmä, joka keskittyy lasten fyysiseen, kognitiiviseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. PAUD-laitosten on myös laadittava opetussuunnitelma, joka voi tutkia jokaisen lapsen potentiaalia. Lisäksi PAUD-tunnit tulee antaa lapsille miellyttävässä ilmapiirissä. Jotkut aktiviteeteista, joita lapset voivat tehdä PAUD-laitoksissa, ovat:- Taiteelliset ja taitotehtävät, kuten piirtäminen, maalaus, mallinteko, arkea lähellä olevat toimet kuten kodin siivous.
- Leluilla leikkiminen, symbolipelit, aistipelit, hiekalla ja vedellä leikkiminen, rakennuspelit jne.
- Musiikkiaktiviteetit ja liikkeet, kuten soittimien soittaminen, laulaminen, kappaleiden ulkoa oppiminen ja niin edelleen.
- Viestintä ja luova toiminta, kuten tarinankerronta, satujen ulkoa oppiminen, kirjojen lukeminen, opetussarjakuvien lukeminen ja muut.
- Herkkyyttä harjoittavat toiminnot, kuten havainnointi, kuvien kanssa lukeminen, matematiikka, puhuminen ja kokeilu.
- Ulkoilu, kuten kävely, hiekan pelaaminen rannalla, urheilu ja muut.