Muinaisista ajoista lähtien happosateet ovat olleet mysteeri ihmiselämälle. Toistaiseksi happosateiden syitä koskeva tutkimus on edelleen käynnissä. Itse asiassa ilmastonmuutokseen liittyvästä happosateesta voi tulla kahdenvälinen asia maiden välillä, kuten tapahtui Kanadan ja Yhdysvaltojen välillä. Tämä kahdenvälinen asia johti jopa Kanadan muodostamaan Kanadan happosateen koalition. Tuloksena havaittiin, että Ohion laakso ja teollisuusalueet Pennsylvaniassa ja Uudessa Englannissa tuottavat yli puolet Kanadan järviin kertyneestä happosateesta. Myös Indonesiassa happosateet ovat erittäin todennäköisiä. Tämä luonnonilmiö voi vaikuttaa ihmisten terveyteen. [[Aiheeseen liittyvä artikkeli]]
Mikä on happosade?
Happosade on luonnollinen ilmiö, kuten tavallinen sade, joka sisältää happamia komponentteja, kuten rikkihappoa tai typpihappoa. Ei vain nestemäinen, happosade voi sisältää myös pölyä, kaasua, lunta tai sumua. Termin happosade keksi vuonna 1852 skotlantilainen kemisti nimeltä Robert Angus Smith. Tuolloin hän tutki happosadetta Englannin ja Skotlannin teollisuusalueiden lähellä. Siitä lähtien, 1960- ja 1970-luvuilla, happosateesta on tullut merkittävä alueellinen ympäristöongelma Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Happaman sateen syyt
On useita asioita, jotka aiheuttavat happosateita. Ottaen huomioon, että happosateet liittyvät läheisesti ympäristöongelmiin, on selvää, että saasteet ovat myös yksi happosateiden pääasiallisista syistä. Jotkut happosateiden syistä ovat: 1. Ilman saastuminen
Yksi happosateiden yleisimmistä syistä on ihmisen toiminnan aiheuttama ilmansaaste. Lisäksi happosateita syntyy, koska tapahtuu kemiallinen reaktio, joka haihtuu ilmaan. Nämä aineet voivat päästä ilmakehään ja reagoida veden, hapen ja muiden kemikaalien kanssa. Lisäksi aineet, kuten rikkidioksidi ja typen oksidit, kulkeutuvat erittäin helposti tuulen mukana ja sekoittuvat veteen. Muutaman viime vuosikymmenen aikana ihmisen ohjaama teollisuus on päästänyt ilmaan monenlaisia kemiallisia aineita. Tämän seurauksena ilmakehän kaasuseoksessa tapahtuu muutos. Kutsukaa sitä sähköntuotantoteollisuudeksi, joka vapauttaa rikkidioksidia ja typen oksideja poltettaessa fossiilisia polttoaineita. Sen lisäksi, että autojen, kuorma-autojen ja linja-autojen pakojärjestelmät voivat myös aiheuttaa happosateita. 2. Luonnonkatastrofit
Saasteiden lisäksi luonnonkatastrofit voivat aiheuttaa myös happosateita. Esimerkiksi tulivuori voi purkaa saasteiden muodossa ilmaan. Sitten nämä epäpuhtaudet voivat kulkeutua ympäri maailmaa ja niistä voi tulla happosateita. 3. Ilman hiilidioksidipitoisuus
Jo kauan ennen tätä päivää, noin 4 miljardia vuotta sitten, ilman uskottiin sisältävän 10 000 kertaa enemmän hiilidioksidia. Tällä korkealla hiilidioksiditasolla happosateet aiheuttavat erittäin todennäköisesti kasvihuoneilmiön. Itse asiassa se voi murskata jopa kivet. Happaman sateen vaikutus
Happosade-ilmiö voi vaikuttaa kaikkeen. Myös kasvit, maaperä, puut, patsaat ja jopa suuret rakennukset voivat vaikuttaa. Ihmisten terveyttä ei todellakaan säästy sen vaikutuksilta. Esimerkiksi puussa. Happamat sateet voivat heikentää puita ja lopettaa kasvun. Sen lisäksi, että happosateet voivat myös muuttaa maaperän ja veden koostumusta niin, että niistä ei voi muodostua eläinten ja kasvien elinympäristöjä. Tietenkin, kun veden pH on alle 5 (erittäin hapan), useimmat kalalajit eivät selviä. Vaikka pH on 4, vedet, kuten järvet tai joet, julistetaan kuolleiksi. Entä ihmiset? Vaikka rikkidioksidin kertyminen ei vaikuta suoraan, se voi aiheuttaa terveysongelmia, erityisesti ongelmia, kuten keuhkosairautta, astmaa ja keuhkoputkentulehdusta. Jos happosateita esiintyy erittäin voimakkaasti, myös ihmisen iho voi polttaa ja jopa tuhota metalliesineitä. Toistaiseksi esiintyneet happosateet eivät kuitenkaan ole koskaan olleet liian happamia, koska ne ovat luonnollisesti sekoittuneet muihin aineisiin. Voidaanko happosateita estää?
Paras tapa estää happosadetta on tuottaa energiaa ilman fossiilisia polttoaineita. Tämä tarkoittaa, että maailman on oltava valmis kohti puhdasta energiaa. Uusiutuvan energian vaihtoehtoja on monia, mm vesivoima , tuuli, biovoima , ja muut. Euroopan maat ovat erittäin valmiita sopeutumaan puhtaaseen energiaan. Useat maat, mukaan lukien Ruotsi ja Norja, ovat asettaneet tavoitteekseen siirtyä 100-prosenttisesti käyttämään uutta ja uusiutuvaa energiaa vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan Indonesiassa tosiasia on, että uuden ja uusiutuvan energian suurta potentiaalia lukuun ottamatta sen hyödyntäminen on vielä kaukana. Indonesia on käyttänyt vain alle 100 megawattia aurinkopaneeleja sen 200 gigawatin potentiaalista. Puhumattakaan, tuulivoiman potentiaalia on kaupallisesti käytetty vain 13 %. Tavoitteena on uuden ja uusiutuvan energian käyttö 36 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Olemmeko valmiita?