Tutustu raparperiin ja sen ravitsemukselliseen terveyteen

Raparperi voi olla kasvi, joka on vähemmän tuttu indonesialaisten korville. Nämä vihannekset tulevat alueilta, joilla on vuoristoista ilmaa. Tietämyksenä ei kuitenkaan raparperin ravinnon ja hyötyjen tunteminen voi olla haitallista. Lisäksi nämä vihannekset ovat saamassa suosiota ja niitä myydään laajasti verkossa verkossa.

Mikä on raparperi?

Raparperi on eräänlainen vihanneshedelmä, jolla on hapan maku ja sen varret ovat samanlaisia ​​kuin selleri. Varsi on väriltään punertava ja siitä tulee osa raparperia, jota kulutetaan. Raparperissa on myös lehtiä. Raparperin lehdissä on kuitenkin runsaasti kalsiumoksalaattia, joten niitä vältetään usein. Raparperi tarvitsee kylmyyttä kasvaakseen. Tästä syystä tätä kasvia tavataan enimmäkseen kylmillä alueilla maailmassa, kuten Koillis-Aasiassa. Indonesiasta saa raparperia ilmaiseksi verkossa. Raparperi on yksi maailman happamimmista vihanneksista. Hapan maku tulee sen sisältämistä kahden tyyppisistä hapoista, nimittäin omenahaposta ja oksaalihaposta. Omenahappo on runsain happo kasveissa ja edistää sen hapan makua. Hapan maku tekee raparperista harvoin kulutetun raakana. Nämä vihannekset voidaan kypsentää etukäteen ja jopa lisätä sokeria happaman maun neutraloimiseksi. Raparperia jalostetaan myös laajasti erilaisiksi ruoiksi, kuten hilloiksi ja piirakoiksi. Ei ole yllättävää, että Pohjois-Amerikassa ja Englannissa raparperipiirakasta on tullut tunnusomainen jälkiruoka. Mielenkiintoista, että USA Maatalousministeriö (USDA) luokittelee raparperin hedelmäksi, ei vihannekseksi.

Tutustu raparperin ravintoon

Ravitsemukselliset raparperit voivat silti olla muita vihanneksia huonompia. Raparperi sisältää kuitenkin K1-vitamiinia, joka on melko korkea. Raparperin kuitu on erittäin tärkeä ravintoaine. 100 gramman annos keitettyä raparperia, johon on lisätty vähän sokeria, sisältää seuraavat ravintoaineet:
  • Kalorit: 116
  • Hiilihydraatit: 31,2 grammaa
  • Kuitu: 2 grammaa
  • Proteiinia: 0,4 grammaa
  • K1-vitamiini: 26 % suositellusta päivittäisestä saannista
  • Kalsium: 15 % suositellusta päivittäisestä saannista
  • C-vitamiini: 6 % suositellusta päivittäisestä saannista
  • Kalium: 3 % suositellusta päivittäisestä saannista
  • Folaatti: 1 % suositellusta päivittäisestä saannista
Kuten edellä todettiin, raparperi sisältää melko vaikuttavan määrän kalsiumia. Valitettavasti tämä kalsium on läsnä kalsiumoksalaattina, jota elimistö ei välttämättä sulata kovin tehokkaasti.

Raparperin kaksi terveyshyötyä

Raparperi tarjoaa kaksi etua terveelle keholle. Joitakin raparperin etuja ovat:

1. Hallitse kolesterolia

Raparperin varret sisältävät runsaasti kuitua, joten sen uskotaan auttavan kolesterolin hallinnassa. Vuonna julkaistussa tutkimuksessa American College of Nutritionin lehtiVastaajat, jotka söivät 27 grammaa raparperinvarsia päivässä kuukauden ajan, onnistuivat vähentämään huonoa kolesterolia tai LDL:ää jopa 9 prosenttia. Lisäksi vastaajien kokonaiskolesteroli laski 8 prosenttia.

2. Taistele vapaita radikaaleja vastaan

Kuitupitoisuuden lisäksi raparperin ravintoaineilla on myös antioksidanttisia vaikutuksia. Antioksidantit ovat ravintoaineita, jotka voivat torjua vapaita radikaaleja, mikä auttaa estämään soluvaurioita ja sairauksia. Yksi raparperin antioksidanteista tulee sen polyfenoleista. Itse asiassa raparperin polyfenolien on raportoitu olevan enemmän kuin lehtikaalissa. Eräs raparperin polyfenolityyppi on antosyaniini, joka antaa varrelle sen punaisen värin ja vaikuttaa myönteisesti terveyteen.

Raparperien sivuvaikutuksia kannattaa varoa

Yksi kulutuksessa huomioitavista seikoista on kalsiumoksalaattipitoisuus. Kalsiumoksalaattipitoisuus on erittäin korkea lehdissä, vaikka varret sisältävät myös tätä yhdistettä. Liian suuri kalsiumoksalaattisaanti voi laukaista hyperoksalurian, tilan, jolle on tunnusomaista kalsiumoksalaattikiteiden kerääntyminen kehon eri elimiin. Jos kalsiumoksalaattikiteitä ei valvota, ne voivat laukaista munuaiskiviä ja jopa munuaisten vajaatoimintaa. Kaikilla ei kuitenkaan ole samaa kehon vastetta kalsiumoksalaattiin. Joillakin henkilöillä on suurempi terveysriski oksalaattien vuoksi. Kalsiumoksalaattipitoisuuden vuoksi meidän on oltava viisaita kuluttaessamme raparperia ja vältettävä lehtiä. Ensimmäisen kypsennyksen on myös raportoitu vähentävän oksalaattipitoisuutta 30–87 prosenttia. [[Aiheeseen liittyvä artikkeli]]

SehatQ:n muistiinpanot

Raparperi on vihannes, jonka varsi muistuttaa selleriä. Kasveista peräisin olevana ravintona raparperi sisältää riittävästi ravintoaineita, erityisesti kuitua ja antioksidanttimolekyylejä. Jos kuitenkin käytät raparperia, käytä sitä viisaasti välttääksesi oksalaattien kertymisen kehoon.