Tiesitkö, että ihmiskehossa on noin 10 miljardia hermosolua, jotka toimivat koko ajan? Kyllä, nämä hermosolut synergisoivat tallentaakseen ja jakaakseen tietoa kehossasi sähköisten signaalien tai tiettyjen kemiallisten reaktioiden kautta ihmisen hermostossa. Hermosto on jaettu kahteen osaan, nimittäin keskushermostoon (keskus) ja perifeeriseen (perifeeriseen) hermostoon. Keskushermosto on yhdistelmä aivoissa ja selkäytimessä sijaitsevia hermosoluja, kun taas ääreishermosto on hermosolut, jotka välittävät tietoa aivoihin ja selkäytimeen ja niistä pois kaikille kehon jäsenille.
Ihmisen keskushermoston ymmärtäminen
Ihmisen hermosto on ratkaisevan tärkeä, koska aivojen ja selkäytimen solut säätelevät liikettä, sydämen rytmiä, tiettyjen hormonien vapautumista ja kehon lämpötilaa. Etenkin aivot pystyvät hallitsemaan kaikkia toimintoja ihmiskehossa. Keskushermoston tärkeä tehtävä on suojata aivot ja selkäydin kovilla luilla. Aivot peittävät kallon luut, kun taas selkäydintä suojaa selkäranka. Puhumattakaan, on kalvokerroksia, jotka tarjoavat lisäsuojaa, joita kutsutaan aivokalvoksi. On myös erityinen neste, nimeltään aivo-selkäydinneste, joka poistaa aineenvaihdunnan kuona-aineita ja pitää aivojen ja selkäytimen hermosolut terveinä. Ihmisen hermosto voi olla hyvin häiriintynyt, jos keskushermosto on häiriintynyt. Jotkut terveysongelmat, jotka voivat hyökätä keskushermostoon, ovat:- Trauma: pään tai selkäytimen trauma johtuu yleensä onnettomuudesta tai törmäyksestä, jolla on erilaisia oireita, jotka vaihtelevat kognitiivisten toimintojen, tunteiden heikkenemisestä halvaukseen.
- Infektio: useat haitalliset mikro-organismit voivat hyökätä ihmisen hermostoon tässä keskusosassa, kuten kryptokokki-aivokalvontulehdusbakteerit (aiheuttaa aivokalvontulehdusta), alkueläinbakteerit (malaria), tuberkuloosin mykobakteerit sekä sieni- ja virusinfektiot.
- Hermosolujen rappeutuminen: joissakin tapauksissa keskushermosto voi rappeutua, esimerkiksi Parkinsonin taudin vuoksi.
- Rakenteelliset poikkeavuudet: nimittäin pään tai selkärangan alueen epämuodostumat, jotka yleensä johtuvat synnynnäisistä epämuodostumista, kuten anenkefalia, joka on tila, jossa osa kallosta ja aivoluista eivät ole ehjät syntymästä lähtien.
- Kasvain: voi olla pahanlaatuinen kasvain (syöpä) tai hyvänlaatuinen kasvain (kyhmy), mutta molemmat voivat vahingoittaa ihmisen hermoston toimintaa kokonaisuutena ja aiheuttaa oireita kasvaimen kasvupaikan mukaan.
- Autoimmuunisairaudet: tapahtuu, kun ihmisen immuunijärjestelmä hyökkää kehon terveisiin soluihin.
- Vedot: on silloin, kun aivojen verenkierto on tukkeutunut, mikä johtaa aivojen hapenpuutteeseen ja tiettyjen aivojen alueiden sulkeutumiseen.
Ihmisen ääreishermoston ymmärtäminen
Ääreishermosto tai ääreishermot ovat soluja, jotka eivät sisälly aivoihin tai selkäytimeen. Ääreishermot koostuvat 43 parista motorisia, sensorisia ja autonomisia hermoja, ja ne ovat vastuussa aisti-, liike- ja motoristen koordinaatiotoimintojen säätelystä. Nämä hermot yhdistävät aivot ja selkäytimen muihin järjestelmiin, jotka ovat hajallaan kaikkialla kehossa. Ääreishermosto on jaettu kahteen osaan, nimittäin somaattiseen hermostoon ja autonomiseen hermostoon. Somaattinen hermosto, jota joskus kutsutaan luustohermostoksi, koostuu hermoista, jotka liittyvät sensorisiin reseptoreihin, soluihin, joiden avulla voit havaita maailmaa. Luustolihasten avulla voit myös suorittaa vapaaehtoisia toimia. Toisaalta autonominen hermosto säätelee verisuonten, rauhasten ja sisäelinten, kuten virtsarakon, mahalaukun ja sydämen, toimintaa. Keskushermostoon verrattuna ääreishermosto on herkempi vaurioille, koska sillä ei ole suojakerroksia, kuten aivot tai selkäydin yllä. Kun jokin näistä ääreishermoston hermosoluista loukkaantuu tai traumatisoituu, koet terveysongelmia. Nämä terveysongelmat luokitellaan yleensä Sunderlandin luokittelujärjestelmään, eli ääreishermovauriot, jotka on jaettu vakavuuden mukaan. Sunderlandin luokitusjärjestelmä mm.- Taso 1: jossakin ääreishermosolussa on tukos, mutta se yleensä paranee itsestään muutamassa tunnissa tai muutamassa päivässä.
- Taso 2: ääreishermoston sähkövirran menetys diagnosoidaan hermotestauksella, mutta tätä ihmisen hermoston vauriota ei tarvitse hoitaa leikkauksella.
- Taso 3: ääreishermoston "sähköjärjestelmä" on vaurioitunut, joten toipumisaika on arvaamaton. Leikkauksen aikana tehdyt hermoston johtumistutkimukset voivat usein määrittää tämän hermovaurion diagnoosin sekä määrittää hoidon kulun, riittääkö hermosuonten puhdistaminen (neurolyysi) vai tarvitaanko siirto.
- Taso 4: tällä tasolla vaurioita ei tapahdu vain sähköä kuljettaville hermoille, vaan myös ympäröivälle kudokselle, mikä estää hermosolujen uusiutumisen. Ihmisen hermoston vaurion parantamiseksi tällä tasolla on suoritettava elinsiirtoleikkaus.
- Taso 5: Nämä vammat löytyvät yleensä haavoista tai vakavista venytysvammoista. Hermo jakautuu kahtia ja ainoa tapa korjata viidennen asteen vamma on leikkaus.
DR. Shakki Wulandari, Sp.N
Neurologian erikoislääkäri
Permata Pamulangin sairaala