Aivolisäkkeen anatomia ja häiriöt, joita voi tapahtua

Aivolisäke on pieni, soikea rauhanen, joka sijaitsee nenän takana lähellä aivojen pohjaa. Tämä rauhanen sisältyy endokriiniseen järjestelmään, joka on hormoneja tuottavien rauhasten verkosto, jolla on rooli solujen välisessä viestinnässä. Aivolisäkettä kutsutaan usein endokriinisen järjestelmän päärauhaseksi. Tämä johtuu siitä, että tämä rauhanen hallitsee monia muita kehon rauhasia. Ilman aivolisäkettä kehon sanotaan olevan kyvytön lisääntymään ja kasvamaan kunnolla. Kehon toiminta häiriintyy.

Ymmärrä aivolisäkkeen anatomia ja sen tehtävät

Aivolisäkkeen tehtävänä on vapauttaa hormoneja verenkiertoon. Tämä hormoni voi vaikuttaa eri elinten (mukaan lukien lisääntymiselimet) ja muiden rauhasten (kuten kilpirauhasen ja lisämunuaisten) toimintaan. Aivolisäkkeen hormonien vapautumista säätelee hypotalamus. Hypotalamus on pieni osa aivoista, jolla on rooli kehon toimintojen tasapainon säätelyssä. Aivolisäke sijaitsee myös kiinnitettynä hypotalamukseen. Aivolisäke voidaan jakaa kahteen osaan, nimittäin etulohkoon ja takalohkoon. Katsotaanpa näiden kahden osan selityksiä ja niiden toimintoja alla:

etulohko

Etulohko on aivolisäkkeen suurin osa. Ne muodostavat jopa noin 80 prosenttia tämän rauhasen kokonaispainosta. Etulohko tuottaa ja vapauttaa seuraavia hormoneja:

  • kasvuhormoni

Kasvuhormoni säätelee fyysistä kehitystä ja kasvua, kuten luissa ja lihaksissa.

  • Kilpirauhasta stimuloiva hormoni (TSH-hormoni)

TSH-hormoni toimii aktivoimalla kilpirauhanen vapauttamaan kilpirauhashormonia. Kilpirauhashormoni on erittäin tärkeä aineenvaihduntaprosesseille, kehon lämpötilan säätelylle ja sydämen sykkeelle.

  • Adrenokortikotrooppinen hormoni

Adrenokortikotrooppinen hormoni stimuloi lisämunuaisia ​​tuottamaan kortisolia. Kortisoli on tärkeä aine tiettyjen stressaavien tilojen torjunnassa ja aineenvaihdunnan, verensokerin ja verenpaineen säätelyssä.

  • Follikkelia stimuloiva hormoni (FSH-hormoni)

Follikkelia stimuloiva hormoni (FSH-hormoni) kannustaa munasarjoja tuottamaan munasoluja ja kiveksiä tuottamaan siittiöitä hedelmöitysprosessissa. Tällä hormonilla on myös rooli estrogeenin vapautumisessa kehossa.

  • Luteinisoiva hormoni (LH-hormoni)

LH-hormoni on hormoni, jolla on rooli hedelmöitettäviksi valmiiden munasolujen vapauttamisessa ja kivesten solujen kannustamisessa tuottamaan testosteronia. Tämä hormoni osallistuu myös estrogeenihormonin tuotantoon.

  • Prolaktiini

Prolaktiinihormoni edistää rintojen maidontuotantoa.

  • endorfiinit

Endorfiinit ovat hormoneja, joilla on rooli kivun lievittämisessä. Tämä hormoni voi myös laukaista mielihyvän ja rauhallisuuden tunteita.

  • Beeta-melanosyyttejä stimuloiva hormoni

Tämä hormoni auttaa lisäämään ihon pigmentaatiota (tummumista) vasteena ultraviolettisäteilylle.

takalohko

Erilaisia ​​hormoneja vapautuu myös takalohkosta. Näitä hormoneja tuotetaan kuitenkin normaalisti hypotalamuksessa ja varastoidaan sitten takalohkoon, kunnes ne ovat valmiita vapautumaan verenkiertoon. Nämä hormonit ovat:

  • Vasopressiini tai antidiureettinen hormoni

Vasopressiini on hormoni, joka auttaa munuaisia ​​hallitsemaan vettä paremmin estämään kuivumista. Tämä hormoni voi myös nostaa verenpainetta.

  • Oksitosiini

Oksitosiini on vastuussa rintamaidon erittymisen edistämisestä imetyksen aikana. Tämä hormoni voi myös edistää kohdun supistuksia synnytyksen aikana. [[Aiheeseen liittyvä artikkeli]]

Mitä häiriöitä voi esiintyä aivolisäkkeessä?

Useimmat aivolisäkkeen häiriöt johtuvat kasvaimista tässä rauhasessa tai sen ympärillä. Kasvain voi sitten vaikuttaa hormonien vapautumiseen, jotka ovat aivolisäkkeen päätehtävä. Joitakin esimerkkejä aivolisäkkeen häiriöistä ovat:

  • Aivolisäkkeen kasvain

Aivolisäkkeen kasvaimet voivat häiritä hormonin vapautumisprosessia. Nämä kasvaimet voivat painaa myös muita aivojen osia ja vaikuttaa näkökykyyn tai aiheuttaa päänsärkyä. Aivolisäkkeen kasvaimista ei kuitenkaan yleensä tule syöpää.

  • Hypopituitarismi

Hypopituitarismi ilmenee, kun aivolisäke ei tuota tai tuottaa liian vähän joitain hormoneja. Tämä tila voi häiritä henkilön kasvuprosessia tai lisääntymistoimintoja

  • Akromegalia

Akromegalia on tila, joka ilmenee, kun aivolisäke tuottaa liikaa kasvuhormonia.

  • Diabetes insipidus

Diabetes insipidus johtuu vasopressiinihormonin vapautumisen häiriöstä. Tämä tila voi saada kehon tuottamaan liikaa virtsaa ja joutua juomaan suuria määriä.

  • Cushingin tauti

Cushingin tauti ilmenee, kun aivolisäke tuottaa liikaa adrenokortikotrooppista hormonia. Tämä tila johtuu yleensä kasvaimesta lähellä rauhasta. Sairaus, joka tunnetaan myös nimellä Cushingin oireyhtymä, voi aiheuttaa helposti mustelmia, kohonneen verenpaineen ja lihoa.

  • Hyperprolaktinemia

Hyperprolaktinemiaa esiintyy, kun veri sisältää erittäin korkeita prolaktiinipitoisuuksia. Tämä tila voi aiheuttaa hedelmättömyyttä ja seksuaalisen halun vähenemistä. Aivolisäke on kehon päärauhanen. Sen toiminnot ovat hyvin monipuolisia, kasvuhormonien hallinnasta sukuelinten toiminnan säätelyyn. Siksi tämän rauhasen häiriöt voivat aiheuttaa ongelmia kehon toiminnassa.