Lapsen kehityspsykologia on yksi tutkituimpia psykologian aloja. Tämä psykologian haara keskittyy lasten käyttäytymiseen ja ajattelutapaan, alkaen heidän ollessaan kohdussa aina aikuisuuteen asti. Ilmeisesti varhaislapsuuden kehityspsykologia ei käsittele vain lasten fyysistä kasvua, vaan myös heidän henkistä, emotionaalista ja sosiaalista kehitystä. Siksi on tärkeää, että sinä vanhempana ymmärrät sen. 
Kultakaudella lapset kokevat parhaan kehityksen. Varhaislapsuuden kehityspsykologiassa on viisi aluetta, jotka vanhempien on ymmärrettävä seuratakseen lastensa kasvua ja kehitystä tänä kultakautena. Viisi aluetta ovat kehitys, saavutukset, käyttäytyminen, tunteet ja sosiaalistaminen. 
On lapsia, joilla on vaikeuksia hallita tunteitaan. Joillekin lapsille tunteiden hallinta voi olla hyvin vaikeaa. Erityisesti lapsille, jotka ovat temperamenttisia. Lapsipsykologi voi auttaa sinua käsittelemään lapsesi tunteita selvittämällä miksi. Sitten psykologi etsii strategioita ja auttaa lasta hyväksymään tunteet ja ymmärtämään yhteyden hänen käyttäytymiseensä. Käyttäytymisongelmat tässä iässä voivat olla tilapäisiä ja liittyvät yleensä stressaaviin tilanteisiin. Kutsukaa sitä sisaruksen syntymäksi, vanhempien avioeroksi tai perheenjäsenen kuolemaksi. Lisäksi käyttäytymisongelmat voivat olla aggressiivisia, tuhoisia, vihamielisiä toimia, jotka eivät sovi heidän ikänsä. Yleisiä häiritseviä käyttäytymishäiriöitä ovat mm oppositiivinen uhmakava häiriö (OUTO), käyttäytymisen häiriö (CD), samoin kuin Tarkkaavaisuus-ja ylivilkkaushäiriö (ADHD). Kaikki kolme häiriötä aiheuttavat samanlaisia oireita ja voivat johtaa mielialahäiriöihin ja tunneongelmiin.
Varhaislapsuuden kehityspsykologian 5 aluetta
Varhaislapsuuden kehityksen psykologia tarkastelee 0-8-vuotiaiden lasten henkistä, käyttäytymis- ja fyysistä kehitystä. Myös varhaislapsuus elää tänä aikana kulta- tai kulta-aikaa. Miksi sitä kutsutaan kultakaudeksi? Lasten kulta-ikää pidetään 0-8-vuotiaana, sillä tuona aikana Pieni kokee parhaan kehityksen sekä fyysisesti että henkisesti.
Kultakaudella lapset kokevat parhaan kehityksen. Varhaislapsuuden kehityspsykologiassa on viisi aluetta, jotka vanhempien on ymmärrettävä seuratakseen lastensa kasvua ja kehitystä tänä kultakautena. Viisi aluetta ovat kehitys, saavutukset, käyttäytyminen, tunteet ja sosiaalistaminen. 1. Edistyminen
Varhaislapsuuden kehityksen psykologiassa Pienen kehitykseen sisältyy kolme näkökohtaa, nimittäin fyysinen, kognitiivinen (älyllinen) kehitys sekä sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys. Tässä on selitys.Fyysinen kehitys:
Tämä kehitys tarkoittaa muutoksia, jotka tapahtuvat lapsen kehossa. Yleensä muutos tapahtuu vakaalla ja ennustettavalla tavalla. Tämän lapsen fyysinen kehitys sisältää myös karkea- ja hienomotoriset taidot.Kognitiivinen (älyllinen) kehitys:
Lasten kognitiivinen kehitys on tiedon, mukaan lukien kielen, mielikuvituksen, päättelyn ja ajatusmallien, hankkimisprosessi.Sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys:
Tämä kehitys liittyy usein lasten taipumukseen tehdä toimintaa ryhmässä, kuten leikkimään ikätovereidensa kanssa.Tällainen toiminta on osa lapsesi sosiaalista kehitystä. Samaan aikaan hänen emotionaaliseen kehitykseen kuuluu lapsen tunteet ja niiden ilmaiseminen.
Pelko, luottamus, ylpeys, huumori, itseluottamus, jopa ystävyys ovat osa sosiaalis-emotionaalista kehitystä.
2. Saavutukset
Saavutukset tai virstanpylväät ovat tärkeitä näkökohtia arvioitaessa useita varhaislapsuuden kehitystä. Esimerkiksi kun lapsi ei pysty kävelemään 18 kuukauden iässä, vanhempien tulee olla varovaisia hänestä. Lapsen kehityssaavutuksia on neljä: fyysiset, kognitiiviset (henkiset), sosiaaliset ja emotionaaliset saavutukset sekä kommunikaatio ja kieli.- Fyysiset saavutukset: mukaan lukien hienomotoristen taitojen ja karkeamotoristen taitojen kehittäminen
- Kognitiivinen (henkinen) saavutus: lasten kyky ajatella, oppia ja ratkaista ongelmia
- Sosiaaliset ja emotionaaliset saavutukset: lasten kyky ilmaista tunteita ja käydä sosiaalista vuorovaikutusta
- Viestintä- ja kielelliset saavutukset: kommunikaatiotaitojen kehittäminen sanallisesti ja ei-verbaalisesti
3. Käyttäytyminen
Jokainen lapsi voi ajoittain käyttäytyä tuhmasti, kapinallisesti ja osoittaa impulsiivista käytöstä. Vanhemman ja lapsesi välinen konflikti on vihdoin väistämätön, alkaen kahden vuoden iästä, kunnes hän on teini-ikäinen ja haluaa löytää identiteettinsä ja tehdä uusia asioita. Tämä käyttäytyminen on normaalia, ja se on osa kypsymisprosessia. Joidenkin lasten käyttäytyminen on kuitenkin vaikeasti hallittavissa. Tässä tilanteessa vanhempia kehotetaan hakemaan apua psykologilta. Lapsipsykologit voivat selvittää lapsen käytöksen perimmäisen syyn, joka on hänen ikäistensa käytöksen normien ulkopuolella. Esimerkiksi aivojen häiriöt, genetiikka, ruokavalio-ongelmat, perheolosuhteet ja stressi. Sitten lapsipsykologi auttaa sinua ratkaisemaan ongelman.4. Tunteet
Lasten emotionaaliseen kehitykseen kuuluu kyky oppia tunteita ja tunteita. Tiettyjen tunteiden tai tunteiden syiden ymmärtäminen voi auttaa lapsia hallitsemaan niitä. Tämä monimutkainen prosessi alkaa lapsuudessa ja jatkuu, kunnes lapsi kasvaa. Ensimmäiset tunteet, jotka voivat ilmaantua vauvoissa, ovat ilo, viha, suru ja pelko. Lisäksi iän myötä lapsi voi tunnistaa ja ilmaista häpeää, yllätystä, iloa, ylpeyttä ja jopa ilmaista empatiaa. Asiat, jotka laukaisevat lapsen tunnereaktion, voivat muuttua. Samoin lasten tapa hoitaa sitä.
On lapsia, joilla on vaikeuksia hallita tunteitaan. Joillekin lapsille tunteiden hallinta voi olla hyvin vaikeaa. Erityisesti lapsille, jotka ovat temperamenttisia. Lapsipsykologi voi auttaa sinua käsittelemään lapsesi tunteita selvittämällä miksi. Sitten psykologi etsii strategioita ja auttaa lasta hyväksymään tunteet ja ymmärtämään yhteyden hänen käyttäytymiseensä. Käyttäytymisongelmat tässä iässä voivat olla tilapäisiä ja liittyvät yleensä stressaaviin tilanteisiin. Kutsukaa sitä sisaruksen syntymäksi, vanhempien avioeroksi tai perheenjäsenen kuolemaksi. Lisäksi käyttäytymisongelmat voivat olla aggressiivisia, tuhoisia, vihamielisiä toimia, jotka eivät sovi heidän ikänsä. Yleisiä häiritseviä käyttäytymishäiriöitä ovat mm oppositiivinen uhmakava häiriö (OUTO), käyttäytymisen häiriö (CD), samoin kuin Tarkkaavaisuus-ja ylivilkkaushäiriö (ADHD). Kaikki kolme häiriötä aiheuttavat samanlaisia oireita ja voivat johtaa mielialahäiriöihin ja tunneongelmiin. 5. Sosialisointi
Sosiaalinen kehitys liittyy läheisesti emotionaaliseen kehitykseen. Seurustelukyky antaa lapsille mahdollisuuden tehdä myönteistä toimintaa yhdessä perheen, opettajien ja koulukavereiden sekä naapureiden kanssa. Tämä prosessi jatkuu, ja lapsen varhaisesta iästä tulee tärkeä sosiaalistumisaika. Yksi ihmissuhteista ja tärkein hyvän kokemuksen tarjoaminen lapsille on suhde vanhempiin ja heitä ensimmäistä kertaa hoitaviin ihmisiin. Tämän suhteen laadulla on vaikutusta Pikkusen sosiaaliseen kehitykseen tulevaisuudessa. Samaan aikaan suhteiden kautta ikätovereiden kanssa lapset oppivat aloittamaan ja ylläpitämään sosiaalista vuorovaikutusta, ratkaisemaan konflikteja, mukaan lukien vuorotellen peliaikaa, kompromisseja ja jopa neuvotteluja. Tällaisessa leikkitoiminnassa lapset kokevat myös koordinaatioprosessin ymmärryksen, toiminnan ja tarkoituksen välillä tekemässä jotain. Tämän kokemuksen kautta lapset voivat kehittää ystävyyssuhteita, jotka voivat viime kädessä tuoda turvallisuuden tunteen perheen lisäksi. [[Aiheeseen liittyvä artikkeli]]Lasten kehityshäiriöiden seuranta
Lasten kasvun ja kehityksen seurantaa ei voida tehdä vain terveyslaitoksissa, kuten terveyskeskuksissa, klinikoilla ja sairaaloissa, vaan myös päiväkodeissa (TK). Tässä päiväkotiympäristössä tehtyyn seurantaan osallistuivat opettajat, vanhemmat ja terveydenhuollon työntekijät. Lasten kasvun, kehityksen ja kehityshäiriöiden seurannasta vuonna 2014 annetun terveysministerin määräyksen nro 66 perusteella kehitysseurantaa toteutetaan seuraavin säännöksin:- Seuranta suoritetaan 3 kuukauden välein 0-12 kuukauden ikäisille lapsille
- Seuranta suoritetaan 6 kuukauden välein 12 kuukauden - 72 kuukauden ikäisille lapsille