Genetiikan ymmärtäminen on tutkimusta siitä, kuinka tietyt ihmisen ominaisuudet, kuten hiusten väri, silmien väri, sairausriskiin, siirtyvät vanhemmilta lapsilleen. Genetiikka tai genetiikka vaikuttaa siihen, kuinka nämä perinnölliset ominaisuudet voivat olla erilaisia jokaisessa henkilössä. Geneettistä tietoasi kutsutaan genomiksi tai geeneiksi. Geenit, jotka sinulla on, on valmistettu kemikaalista, jota kutsutaan deoksiribonukleiinihappo (DNA) ja varastoituu melkein jokaiseen kehosi soluun. Genetiikka on yksi niistä tekijöistä, joiden katsotaan voivan lisätä tai vähentää henkilön riskiä sairastua sairauteen. Siten genetiikan ymmärtämisen odotetaan parantavan terveyttä ja vähentävän tiettyjen sairauksien riskiä.
Mitä genetiikassa tutkitaan?
Tämän genetiikan ymmärryksen perusteella voit tutkia ja ymmärtää, miten ominaisuudet periytyvät (perinnöidyt), sekä millaista vaihtelua ominaisuuksissa niissä voi syntyä. Terveyshäiriöt tai perinnölliset geneettiset sairaudet ovat seurausta mutaatioista geeneissä, jotka olivat alun perin terveitä. Genetiikan osalta opit, kuinka esiintyvät geenimutaatiot voivat aiheuttaa tai lisätä sairauden riskiä ihmisessä ja hänen jälkeläisissään. Geenit löytyvät kromosomeista, jotka siirtyvät vanhemmilta lapsilleen. Kromosomeja on 23 paria, jotka ovat isä- ja äitikromosomien yhdistelmä. Jos kromosomi sisältää viallisen tai mutatoituneen geenin, geneettisesti liittyvät sairaudet voivat olla periytyviä. Perinnöllisiin sairauksiin liittyvät sairaudet voivat olla eri vakavuusasteita riippuen siitä, onko peritty geeni resessiivinen vai hallitseva.- Dominoivan geenin aiheuttamat sairaudet voivat yleensä ilmaantua, vaikka vain yksi kopio geenistä, jossa on DNA-mutaatio toiselta vanhemmista. Jos esimerkiksi toisella vanhemmista on sairaus, se tarkoittaa, että jokaisella lapsella on 50 prosentin mahdollisuus sairastua sairauteen.
- Resessiivisten geenien aiheuttamilla sairauksilla on pienempi mahdollisuus aiheuttaa vakavaa haittaa ihmiselle. Tämä johtuu siitä, että uusi resessiivinen geeni aiheuttaa terveysongelmia, jos se on peritty molemmilta vanhemmilta tai geenin molemmissa kopioissa on tehtävä DNA-mutaatioita. Esimerkiksi, jos molemmilla vanhemmilla on yksi kopio mutatoituneesta geenistä, lapsella on 25 prosentin mahdollisuus sairastua sairauteen. Tässä tapauksessa vanhempia kutsutaan harjoittaja.